Olen pitkästä aikaa puutarhan onnellinen omistaja. Puutarhani on vanha ja suuri, täynnä perennapenkkejä, omenapuita ja marjapensaita. Se on oikeastaan pelottavan suuri, sillä olen enemmänkin se tyyppi, joka nauttii teetä puutarhassa kirjaa lueskellen ja ihaillen kukkaloistoa. Tähän saakka kaikki vaikuttaa kuitenkin lupaavalta, olen haravoinut pihan (saatoin saada tähän vähän apua), ostanut säkillisen kanankakkaa ja poistanut puutarhasta liudan keraamisia puutarhasammakoita sekä yhden kukon. Olen myös värvännyt rakkaan ystäväni puutarhatontuksi, sillä hän tietää kaiken kukista, ja delegoinut raskaammat työt rakkaalle miehelleni.
En rehellisesti sanoen lainkaan halunnut näin isoa puutarhaa, kun loppukesästä viime vuonna etsimme taloa, mutta jostain kumman oikusta johtuen päädyimme tänne, keskelle valtavaa pihaa ja puutarhaidylliä. Ja nyt intuitioni on alkanut supattaa minulle, että ehkä puutarha hoitaakin minua enemmän kuin minä sitä, ja ehkä puutarhan onkin tarkoitus opettaa minulle tärkeitä asioita elämästä. Mitä enemmän ajattelen puutarhaa, sitä enemmän löydän sieltä vertauskuvia omaan sisäisyyteeni.
- Raja-aita. Puutarhassamme on tupla-aita, lauta-aita ja tuomiaita, molemmat vähän vanhuuttaan harvoja sieltä täältä, mutta ajavat vielä asiansa. En halua kutsumattomia vieraita pihallemme ja aitoja onkin vahvistettava jossain vaiheessa. Samalla lailla haluan suojella itseäni omilla rajoillani, jotta minulla on tilaa olla minä, eivätkä muut kulje ylitseni tai lävitseni rajojani rikkoen. Pidäthän huolta omista rajoistasi. Älä pystytä muuria itsesi ja muun maailman välille, mutta aita ja portti ovat varsin suositeltavia. Sinä määrittelet kuka portistasi kulkee pihaasi ja kotiisi ja milloin sopii tulla.
- Rikkaruohot ja rönsyt. Meillä kaikilla on mielen rikkaruohoja ja rönsyjä. Haitallisia ajatusmalleja, huonoja tapoja, elämää rajoittavia pelkoja, virheellisiä uskomuksia. Mitä vähemmän hoidat puutarhaa, sitä enemmän sinne kertyy raivattavaa. Mitä kauempana olet itsestäsi, sitä enemmän sinun ja todellisen itsesi välille on kertynyt haitallista kuormaa. On sisäinen puutarhasi sitten millainen viidakko tahansa, on aina mahdollista raivata se loistoonsa. Työstää omia uskomuksiaan ja ajatusmallejaan, kohdata pelkojaan ja löytää uusia hyvinvointia lisääviä tapoja.
- Puutarhan hoito, lannoitus ja maaperä. Joskus puutarha tarvitsee ravinteita voidaakseen paremmin. Ehkä maaperä ei ole suotuisa kasvulle ja sitä täytyy ruokkia tai maaperä on päässyt köyhtymään ja kaipaa lisää ravinteita. Kasvit tarvitsevat myös säännöllisesti vettä kukoistaakseen. Ravitse ja hoivaa itseäsi hyvin. Sillä mitä syöt, miten pidät huolta kehostasi ja mielestäsi arjessa ja minkälaisilla asioilla mieltäsi ruokit, on valtavasti merkitystä. Voi olla, ettei maaperäsi ole aina ollut otollinen kasvulle, mutta nyt voit itse valita millaiseen maahan juuresi istutat. Säännöllisyys ja pitkäjänteisyys ovat tarpeen tässä.
- Anna aikaa kasvulle. On aika suunnitella ja tehdä ja on aika antaa asioiden hautua, kasvun tapahtua jossakin näkymättömissä maan alla ja mielen ja sielun sopukoissa. Ole rauhassa, pysähdy ja tarkkaile. Jokin kaunis päivä huomaat miten kasvu tulee näkyväksi. Kasvu on aina ihme. Hoivaathan taimiasi huolella ja rakkaudella. Kaikki, mikä tapahtuu luonnossa, tapahtuu myös meissä. Vuodenajat määrittelevät sisäistä kasvuamme ja tilaamme ja antavat meille mahdollisuuden vuoroin kasvaa ja kukoistaa ja vuoroin levätä, antaen vanhan ja turhan lempeästi tippua pois.
- Puutarhaepätoivo. Jos epätoivo valtaa, puutarhan hoidossa tai elämässä muuten, pyydäthän apua. Kohdatessasi suuria haasteita, voi olla tarpeen kääntyä ammattilaisen puoleen. Luota siihen, että sinua autetaan. Joskus apu tulee yllättävästä suunnasta tai eri muodossa kuin ajattelit, joten kulje silmät avoinna. Apua on aina saatavilla, opettelethan myös ottamaan sitä vastaan.
- Keskeneräisyys ja epätäydellisyys. Puutarhasi ei ole koskaan valmis, etkä myöskään voi täydellisesti hallita kaikkea mitä siellä tapahtuu. Luonnolla on oma rytminsä ja yllätyksensä. Epätäydellisyys on kaunista ja mielenkiintoista, inhimillistä. Onko sinulla rento ja kotoisa, hyvä olo ulkoisesti täydellisessä puutarhassa tai täydellisen ihmisen seurassa vai nautitko enemmän aitoudesta? Jos sinun on vaikea sallia epätäydellisyyttä tai keskeneräisyyttä itsessäsi tai muissa, voisitko opetella näkemään kauneutta kaikessa ja olla sallivampi ja lempeämpi itsellesi ja muille.
- Elämä on tarkoitettu iloittavaksi ja nautittavaksi. Jos puutarhan ylläpito tuntuu pelkältä raatamiselta, ei siinä ole juuri järkeä. Istu alas mansikoiden ja jätskin kanssa ja nauti. Nauti siitä, että olet elossa, voit aistia ja kokea kauneutta ympärilläsi ja kasvun ihme tapahtuu koko ajan ympärilläsi. Samalla lailla sisäistä kasvua tapahtuu kaiken aikaa, kun vain annat sille tilaa.
Miltä sinun puutarhassasi näyttää ja mikä sinulle on kaikkein haasteellisinta elämässä ja puutarhanhoidossa, jos sinulla sellainen on? Huomasin itsessäni, että juuri ne asiat, jotka tuntuvat raskailta ja vähän kurjilta puutarhanhoidossa, ovat haasteina myös omassa elämässäni.
Haastan sinut tänä kesänä nauttimaan ja pysähtymään enemmän ja tekemään juuri niitä asioita, joista sinulle tulee hyvä olo. Kutsun sinut myös lämpimästi tervetulleeksi nauttimaan meidän puutarhaamme, jossa järjestämme joogahetkiä ja retriittipäiviä tänä kesänä.
Halauksin,
Essi
PS.Ensimmäinen retriittipäivä on Naisen aurinkopäivä 8.6. yhdessä Ekohoitola TaiMin Terhin kanssa.